Pihalla ihmetellään - 2. foorumi

Luotsi: Meille jäi viimekerrasta lakkariin avainkysymys keskeisestä jännitteestä ja siihen liittyen ajovoimasta. Eli sopiikos, että ensin puhumme jännitteistä ylipäänsä ja sitten jatkamme keskustelua uudesta kehityshankkeesta. Mitä jännitteitä tunnistatte järjestökentässämme?

Epäilevä narri: Järjestömme virallinen liturgia julistaa, että ihminen on perimmiltään oppivainen, yhteistyökykyinen ja hyvä. Raadollinen arki, vehkeilyt järjestön eri tasoilla todistaa päinvastaista. Tämän jännitteen haluan tuoda esille.

Historian havinaa: Järjestömme voima löytyy perinteestä. Toin mukanani järjestölehtemme ensimmäisen numeron pääkirjoituksen. Jännite on siinä, että olemme hukkaamassa perintömme.

Viranpuolesta: Perusjännitteenä pidän palvelukeskeisyyden ja jäsenkeskeisyyden ongelmaa. Onko meistä tulossa johtava palvelujen tuottaja, sillä kunnat ja muut julkisyhteisöt tarvitsevat palveluitamme? Jäsenistölle suunnatuissa palveluissa voimme olla myös ykkönen. Jos taas valitsemme jäsenkeskeisyyden, keskushallinto on ja pysyy pelkkänä julkisen rahoituksen jakajana kentälle. 

Suslov: Mietin pitkään yhteisölliseen johtajuuteen ideaa tuollaisena kehämäisenä, ymmärryksen eri tasoille nousevana prosessina. Tältä kannalta tunnistin jännitteet seuraavan kuvan mukaisesti.

Kentän ääni: Kyllä muutos lähtee jokaisesta jäsenestä. Siihen minä luotan.

Epäilevä narri: Tuo mitä sinä Kentän ääni sanot on kyllä aika pohjaton suo näin rottanäkökulmasta. Emme me voi asettaa keskushallinnon tasolla kysymystä Miten saamme aikaan sen, että muutos lähtee jokaisesta jäsenestä. Jokainen rotta haistelee itse ympäristönsä ja tekee omat ratkaisunsa.

Suslov: Voisiko ajatella niin, että kaikilla on vapaus tehdä oikein mutta ei pakkoa?

Epäilevä narri: Puhtokielellä noin vois sanoa. Eri asia, mihin sillä pääsee.

Luotsi: Emme ilmeisesti voi aloittaa kehityshanketta Yhteisölliseen johtajuuteen ennenkuin meillä on joku yhteinen käsitys siitä, mikä perusmerkitys hankkeella on järjestömme ja sen jäsenistön kannalta?

Historian havinaa: Haluamme varmaan kaikki, että järjestömme jatkaa kunniakkaita perinteitä vielä vuosikymmeniä eteenpäin.

Kentän ääni: Ja haluamme, että jokainen jäsenemme voi vapaana ja ainutkertaisena tehdä omat valintansa. Näin jatkuu yhteisöllinen toiminta ympäri maan.

Luotsi: Onko voimakas järjestö siis se, mitä tavoittelemme?

Kaikki paitsi Epäilevä narri yhdestä suusta: On, se se on.

Epäilevä narri: No nythän te lankesitte itse virittämäänne ansaan. Kehutte jäsenpohjaista toimintaa, mutta olette valmiit valitsemaan ajovoimaksi voimakkaan JÄRJESTÖN. Liittäkää mukaan vielä kunniakas ideologia, niin voitte nostaa liput korkealle ja marssia SS-joukkojen vanavedessä ties mihin.

Kentän ääni: Sinä se osaat vääristellä asioita....

Epäilevä narri: Tai sanoa miten asiat todella ovat...

Kentän ääni: Ei, kyllä me Tuusniemelläkin pärjäämme paikallisyhdistyksessä hyvin, kun koko järjestömme on arvostettu, saamme piiritasolta tukea ja keskushallinnolta välineitä toimintaamme. Voimakas järjestö on tae hyvälle jäsentoiminnalle.

Historian havinaa: Olen samaa mieltä Kentän äänen kanssa. Voima on ollut aina valttimme.

Suslov: Jos valitsemme Voimakas järjestö teesin lähtökohdaksi, uskomme kollektiiviseen, solidaariseen ja sujuvaan, yli maan ulottuvaan verkostoomme. Minusta tämä lähtökohta on pätevä ihan näin äkkiä ajateltuna.

Luotsi: Olisiko siis toimiva verkosto se perususkomus, jonka otamme kehityshankkeen ja samalla koko järjestön ajovoimaksi?

Kaikki, jopa Epäilevä narri näyttävät nyökkäävän.

Luotsi: Silloin meillä on tässä uusi jännite tai ehkä se sisältyy Suslovin esittämiin: miten ohjata tai voimistaa verkkoa, joka on mittakaavaton, jonka ilmiöitä ei voida ennustaa kovinkaan hyvin ja jossa tapahtuu hyvin moninaisia juttuja?

Viranpuolesta: Meillä on siis käsityksissämme toimiva verkko, jota ei voida ohjata. Miten siis toteuttaa hanke, jolla nimenomaan haluamme ohjata järjestöä vahvaan tulevaisuuteen?

Suslov: Jos sovellamme verkkoajattelua, näemme heti järjestömme uusin silmin. Edessämme on kaoottiselta vaikuttava verkko, jolla on kuitenkin Lorenzin mukaan kyky itseorganisoitua. Meidän ongelmamme vain on, ettemme luota verkon kykyyn kehittyä omalakisesti. Haluamme sorkkia sitä.

Epäilevä narri: Totta kai haluamme sorkkia, onhan se meidän huijareiden kannalta todellinen vehkeilyjen keidas.

Luotsi: Voisiko perususkomus olla Toimiva, Oppiva Verkko?

Ryhmä päätyy valitsemaan luotsin tarjoaman ehdotuksen. Ensin kuitenkin puhuttiin hetki itseohjautumisen ja itseorganisoitumisen eroista ja yhtäläisyyksistä. Lopuksi ryhmä sopi seuraavan Pihalla foorumin ajankohdan.

 

 

Uudet haasteet kriittisille lukijoille

Mitä todella tärkeitä jännitteitä keskustelijat eivät tunnista?

Mikä mielestänne selittää sen, että keskustelun lopussa kaikki ryhmän jäsenet päätyvät yhteisymmärryksessä uuteen tapaan nähdä oma järjestö? Enää ei ole kyse koneesta, joka suoltaa palveluja tai sekalaisesta toimijoiden joukosta vaan verkosta.

Mistä arvelette johtuvan, että ryhmä ei käy kiinni alkuperäiseen, epämääräiseen haasteeseensa eli yhteisölliseen johtamiseen?

 

 

Uutisia!

Sait aikaisemmin tietää Mallilan ja Möllilän tavasta tehdä kehitystyötä. Nyt sinulla on tilaisuus tutkia, mikä on Mallilalle tyypillistä - kenties saat kättä pitempää omaan pohdintaasi!

Seuraavaan Pihalla foorumiin 3.